Kuulumisia

Käytiin 24.04 koirapäivänä Kemissä koiratapahtumassa missä oli mätsäri, agility-, toko- ja flyballnäytös. Oltiin ihan vain turisteilemassa kolmisen tuntia. Winski käyttäytyi aluksi ihan okei. Sitten kun porukkaa oli ihan hitosti se rupesi vähän jännittään ja täriseen siinä kun katsottiin näytöksiä ja sivussa mätsäriä. Me sit lähettiin hakeen lelu autosta ihan siinä mielessä et ottais siinä vähän tokoa. Jännä juttu mutta heti kun lähdettiin liikkeelle sillä nousi häntä pystyyn ja jännityksestä ei näkynyt jälkeäkään.. Sitä ennen me vaihettiin kaks kertaa paikkaa ja joka kerralla sama juttu.. Jännitys lähti välittömästi kun lähettiin liikkeelle. Ja kun taas en yhtään keskittynyt koiraan ja oltiin paikallaan niin tärinä alkoi ja häntä meni alas... Merkillistä. No siis haettiin se lelu ja porukkaa oli jo lähteny paikalta kun tulimma takasin autolta joka oli pikku matkan päässä.. Sit aloin ottaan sille tokoa siinä keskellä sitä parkkista missä oli juuri ollut ne näytökset niin jätkä meni tosi hienosti ja ei ollu mittään hajuakaan enään jännityksestä. Siinä mentiin este monta kertaa yms. Sit se rupes isotteleen yhelle isolle (romanianpaimenkoira/jämptiristeytykselle) urokselle joka oli kiinnostunu meän (minun&Winskin ja Katjan&Kiran) touhusta. Met siirryimmä vähän sivummalle ku se halusi totuttaa sitä muihin koiriin ja kun Kira on narttu niin met siirryimmä kauemmas vaikka Winski ei oikein pitänyt kun sen NAISEN luo meni vieras uros :D Mut tosiaan ihmettelen edelleen sitä että sen kans pitää koko ajan tehä jotain tai ylipäätänsä keskittyä siihen niin kaikki on okei. En ymmärrä sen ajatuksenkulkua...

Tänään (28.04) sit leikittiin, niinku aina, rätillä ja Pomokin halusi leikkiin mukaan joten pojat sit siinä muutamaan otteeseen vetivät sitä rättiä (W tietty kauhean rähinän kera niinku aina vetoleikissä) ja Winskillä oli koko ajan se rätti suussa eikä se kertaakaan irroittanut tai edes parantanut otetta.. No Pomolla alko kyllästyttään ja se irroitti.. Mie sit Winskile: "Et irti.." Mitään ei tapahu... Uudestaan käsky irti. Vieläkään ei mitään.. Menin sit kauemmas Pomosta (ku Winski on melekosen perään noihin leluihin yms.) et jos se sit löysää ku Pomo ei ole lähellä.. Vieläkään ei Wiukku löysänny vaikka kuinka sanoin irti.. Sit mie hiffasin et hitto vie sillähän on leuat lukkiutuneet.. Mitä nyt??!! No siinä yritin työntää sormia suuhun mut ei vain saanu edes pikkurilliä.. Niin oli tiiviisti purrut paksuun riepuun kiinni.. Vähän jo siinä vaiheessa iski pikku paniikki et helvetti nyt se ei saa leukojansa mitenkään auki... Sit älysin rauhoittaa Winskiä, niinku aina teen jos se käy kierroksilla esim. ku palkkaan sitä.. Eli silitin pitkin rauhallisin vedoin ja sanoin rauhallisella matalalla äänellä et: "Rauhotu. Rauhotu." No se yritti vähän puistaa päätä mut ei se oikein irronnut.. Lähin sit käveleen ja sanoin et: " Missä pallo?" Sit se puisteli uudestaan ja tassuilla vähän avitti ja se lähti irti.. Huh huh.. Luin sit jälkeenpäin et se voi kestää vähän aikaa tai sit vaikka 5 minuuttiaki. Ja voi yrittää esim nostaa suoraan ylös niskasta tai kääntää takajaloista ympäri tai jotain sinnepäin tai sit voi näpsäyttää kuonoon/päähän. Nämä vinkit siis yheltä palstalat bongasin... Mut en tiijjä... Pikkusen oli angstia W:llä ku leuat meni jumiin.. Se mikä on Winskin on kans Winskin! Siis sen itsensä mielestä.. Eikä kyllä hevillä luovuta.
Aamulla kun tultiin lenkiltä niin heittelin Wiukulle palloa ja yritin kuvata sitä siinä.. Aivan ku salama kirkkaalta taivaalta kuulu jokin suhahdus ja näin vilaukselta tumman pienehkön linnun joka teki syöksyn meän linnunruokintapaikalle yrittäen napata lintua. Vaikka en tiijjä jäikö se ees yritykseksi kun vilahdus vain kävi mut siis varpuspöllö siinä kävi pyörähtämässä kirjaimellisesti :) Hienoa oli nähdä mut vähän ärsytti ku kameraki oli päällä jopa ja hollilla mut en mie siinä hotakassa tajunnu tehä mittään muuta ku monttu auki kattoa :D

Hiiripöllö 01.04.2012 Kemijärvi

Aivan ihastuttava pöllö! Siis päivää kyllä piristi ja kummasti ku sain kuvattua tätä valokuvamallia :)

Kemijärvi RN 31.03.2012

 © Pia Harju

 © Pia Harju

 © Lauri Rytilahti

 © Lauri Rytilahti

© Lauri Rytilahti

Rajateeren Rasmus, veljeni koira, kävi viimeinen päivä maaliskuuta ensimmäisessä näyttelyssään. Ja hyvinhän meillä meni. Kaksi kertaa ennen näyttelyä ehdittiin vähän harjoitella. Ja koira kyllä käyttäytyi kuin unelma niin kehässä kuin sen ulkopuolellakin :)

Tässä Sakari Potin arvostelu:

"Keskiharmaa, keskikokoinen. Oikeat mittasuhteet. Komea pää, voimakas maski. Tummat korvat. Raajaluusto saisi olla vahvempaa, muuten erinomainen runko ja raajarakenne. Hyvä turkki ja häntä. Tehokas liike. Miellyttävä luonne." Koko 52cm. JUN-ERI1, SA, PU2, VARASERT

Olihan se Wiukkukin mukana ihan vain turisteilemassa. Aluksi se vähän tärisi ku mentiin sisälle liikuntahalliin. Mut parissa minuutissa rentoutui. Otin sielä kaiken hälinän keskellä vähän tottistakin. Ja ihan hyvin meni. Jopa narunmittaisia (:D) kaukokäskyjä jokka se teki kyl yllättävän hyvin vaikka vierestä meni koko ajan koiria ja ihmisiä. Sivulle tuloa harjoittelin kans ja maahanmenoa. Reipas jätkä. :)