Olen käyttänyt Winskiä kahesti parin kuukauden aikana elukkalääkärillä. Eka toukokuun alussa kun sillä rupes vaivaan esinahka (perhanan kiimaset nartut :D). Siis oli pieni tulehdus. Kotihoidolla ja muutaman päivän kipulääkityksellä selvittiin siitä. Nyt sit tänään käytin kun huomasin yhellä mettälenkillä nyt loman aikana että se ei laita toista takajalkaa välissä ollenkaan maahan.. No sielä oli patti anturan vieressä. Leikkasin sit karvat tosi hyvin pois varpaista ja nyt se on ollukki parempi. Mutta kun Pomoa piti taasen käyttää eläinlääkärillä kun sillä nuo korvat vaivaa useasti niin samalla reissulla otin Wiukunki mukaan. Lääkäri totesi että parantumassa se on että jatka puhdistamista betadinella ja piä karvat lyhyenä. Sekä välttää lenkittää soralla ja asfaltilla. Tänään siitä tuli kuitenki ekaa kertaa verta.. No ei siitä paljoa tullu.. Muutama pisara mut puhdistin heti betadinella ja nyt se näyttää taas hyvältä. Toivottavasti ei nyt vähään aikaan tarvi käyttää elukkalääkärissä. Inhottavaa jos joku vaivaa. Mies lääkäri oli tänään ja hyvin Winski antoi koskea. Tosin mie pietin kaulasta kiinni ja ojensin jalan lääkärille :D Lopuksi kun Pomokin oli käytetty ja lähtenyt pois niin jäin Winskin kans maksamaan ja poikahan löi maate sinne toimenpidehuoneen lattialle :D Ettei se ressaa kuiten tyhjää.. Eikä muutenkaan jännitä vaikkei niin välitäkkään vieraan kosketuksesta. Mutta antaa tutkia :)
Pomohan sai taas korvatipat ja ruoka lähti taas vaihtoon (aikaisempi ruoka oli Brit Care riista-pottu). Nyt Virbacin ruokaa tilattiin lääkärin suosituksesta. Ensi viikon keskiviikkona porukat hakeen säkin + sellaisen kuurin, en nyt muista mikä, turkin hyvinvointiin. Toivottavasti nyt Pomollekkin löytyy oikea ruoka. Hirven luitakin kun se syö niin niihinkin se reagoi allergisesti.. Täytyy jättää kaikki ylimääräinen pois.
perjantai 15. kesäkuuta 2012
maanantai 21. toukokuuta 2012
Muurola RN 19.05.2012
Kaikki kuvat © Lauri Rytilahti
Raimo M. Viljamaa "Keskiharmaa, sopivan vaihteleva. Tehokas liike. Hyvä pää, sopiva maski. Hyvät korvat. Rungoltaan voimakas, mittasuhteiltaan oikea. Hyvät raajat. Hyvä turkki ja häntä." JUN ERI3
Harmaita oli 14 ja junnuluokassa 4 urosta. Tuomari tykkäs mut ei tarpeeksi :D Mut todella hieno arvostelu ja Rasmus käyttäytyi tosi hienosti. :) Ehkä seuraava näyttely on ens vuoden puolella..
sunnuntai 29. huhtikuuta 2012
Kuulumisia
Käytiin 24.04 koirapäivänä Kemissä koiratapahtumassa missä oli mätsäri, agility-, toko- ja flyballnäytös. Oltiin ihan vain turisteilemassa kolmisen tuntia. Winski käyttäytyi aluksi ihan okei. Sitten kun porukkaa oli ihan hitosti se rupesi vähän jännittään ja täriseen siinä kun katsottiin näytöksiä ja sivussa mätsäriä. Me sit lähettiin hakeen lelu autosta ihan siinä mielessä et ottais siinä vähän tokoa. Jännä juttu mutta heti kun lähdettiin liikkeelle sillä nousi häntä pystyyn ja jännityksestä ei näkynyt jälkeäkään.. Sitä ennen me vaihettiin kaks kertaa paikkaa ja joka kerralla sama juttu.. Jännitys lähti välittömästi kun lähettiin liikkeelle. Ja kun taas en yhtään keskittynyt koiraan ja oltiin paikallaan niin tärinä alkoi ja häntä meni alas... Merkillistä. No siis haettiin se lelu ja porukkaa oli jo lähteny paikalta kun tulimma takasin autolta joka oli pikku matkan päässä.. Sit aloin ottaan sille tokoa siinä keskellä sitä parkkista missä oli juuri ollut ne näytökset niin jätkä meni tosi hienosti ja ei ollu mittään hajuakaan enään jännityksestä. Siinä mentiin este monta kertaa yms. Sit se rupes isotteleen yhelle isolle (romanianpaimenkoira/jämptiristeytykselle) urokselle joka oli kiinnostunu meän (minun&Winskin ja Katjan&Kiran) touhusta. Met siirryimmä vähän sivummalle ku se halusi totuttaa sitä muihin koiriin ja kun Kira on narttu niin met siirryimmä kauemmas vaikka Winski ei oikein pitänyt kun sen NAISEN luo meni vieras uros :D Mut tosiaan ihmettelen edelleen sitä että sen kans pitää koko ajan tehä jotain tai ylipäätänsä keskittyä siihen niin kaikki on okei. En ymmärrä sen ajatuksenkulkua...
Tänään (28.04) sit leikittiin, niinku aina, rätillä ja Pomokin halusi leikkiin mukaan joten pojat sit siinä muutamaan otteeseen vetivät sitä rättiä (W tietty kauhean rähinän kera niinku aina vetoleikissä) ja Winskillä oli koko ajan se rätti suussa eikä se kertaakaan irroittanut tai edes parantanut otetta.. No Pomolla alko kyllästyttään ja se irroitti.. Mie sit Winskile: "Et irti.." Mitään ei tapahu... Uudestaan käsky irti. Vieläkään ei mitään.. Menin sit kauemmas Pomosta (ku Winski on melekosen perään noihin leluihin yms.) et jos se sit löysää ku Pomo ei ole lähellä.. Vieläkään ei Wiukku löysänny vaikka kuinka sanoin irti.. Sit mie hiffasin et hitto vie sillähän on leuat lukkiutuneet.. Mitä nyt??!! No siinä yritin työntää sormia suuhun mut ei vain saanu edes pikkurilliä.. Niin oli tiiviisti purrut paksuun riepuun kiinni.. Vähän jo siinä vaiheessa iski pikku paniikki et helvetti nyt se ei saa leukojansa mitenkään auki... Sit älysin rauhoittaa Winskiä, niinku aina teen jos se käy kierroksilla esim. ku palkkaan sitä.. Eli silitin pitkin rauhallisin vedoin ja sanoin rauhallisella matalalla äänellä et: "Rauhotu. Rauhotu." No se yritti vähän puistaa päätä mut ei se oikein irronnut.. Lähin sit käveleen ja sanoin et: " Missä pallo?" Sit se puisteli uudestaan ja tassuilla vähän avitti ja se lähti irti.. Huh huh.. Luin sit jälkeenpäin et se voi kestää vähän aikaa tai sit vaikka 5 minuuttiaki. Ja voi yrittää esim nostaa suoraan ylös niskasta tai kääntää takajaloista ympäri tai jotain sinnepäin tai sit voi näpsäyttää kuonoon/päähän. Nämä vinkit siis yheltä palstalat bongasin... Mut en tiijjä... Pikkusen oli angstia W:llä ku leuat meni jumiin.. Se mikä on Winskin on kans Winskin! Siis sen itsensä mielestä.. Eikä kyllä hevillä luovuta.
Aamulla kun tultiin lenkiltä niin heittelin Wiukulle palloa ja yritin kuvata sitä siinä.. Aivan ku salama kirkkaalta taivaalta kuulu jokin suhahdus ja näin vilaukselta tumman pienehkön linnun joka teki syöksyn meän linnunruokintapaikalle yrittäen napata lintua. Vaikka en tiijjä jäikö se ees yritykseksi kun vilahdus vain kävi mut siis varpuspöllö siinä kävi pyörähtämässä kirjaimellisesti :) Hienoa oli nähdä mut vähän ärsytti ku kameraki oli päällä jopa ja hollilla mut en mie siinä hotakassa tajunnu tehä mittään muuta ku monttu auki kattoa :D
Tänään (28.04) sit leikittiin, niinku aina, rätillä ja Pomokin halusi leikkiin mukaan joten pojat sit siinä muutamaan otteeseen vetivät sitä rättiä (W tietty kauhean rähinän kera niinku aina vetoleikissä) ja Winskillä oli koko ajan se rätti suussa eikä se kertaakaan irroittanut tai edes parantanut otetta.. No Pomolla alko kyllästyttään ja se irroitti.. Mie sit Winskile: "Et irti.." Mitään ei tapahu... Uudestaan käsky irti. Vieläkään ei mitään.. Menin sit kauemmas Pomosta (ku Winski on melekosen perään noihin leluihin yms.) et jos se sit löysää ku Pomo ei ole lähellä.. Vieläkään ei Wiukku löysänny vaikka kuinka sanoin irti.. Sit mie hiffasin et hitto vie sillähän on leuat lukkiutuneet.. Mitä nyt??!! No siinä yritin työntää sormia suuhun mut ei vain saanu edes pikkurilliä.. Niin oli tiiviisti purrut paksuun riepuun kiinni.. Vähän jo siinä vaiheessa iski pikku paniikki et helvetti nyt se ei saa leukojansa mitenkään auki... Sit älysin rauhoittaa Winskiä, niinku aina teen jos se käy kierroksilla esim. ku palkkaan sitä.. Eli silitin pitkin rauhallisin vedoin ja sanoin rauhallisella matalalla äänellä et: "Rauhotu. Rauhotu." No se yritti vähän puistaa päätä mut ei se oikein irronnut.. Lähin sit käveleen ja sanoin et: " Missä pallo?" Sit se puisteli uudestaan ja tassuilla vähän avitti ja se lähti irti.. Huh huh.. Luin sit jälkeenpäin et se voi kestää vähän aikaa tai sit vaikka 5 minuuttiaki. Ja voi yrittää esim nostaa suoraan ylös niskasta tai kääntää takajaloista ympäri tai jotain sinnepäin tai sit voi näpsäyttää kuonoon/päähän. Nämä vinkit siis yheltä palstalat bongasin... Mut en tiijjä... Pikkusen oli angstia W:llä ku leuat meni jumiin.. Se mikä on Winskin on kans Winskin! Siis sen itsensä mielestä.. Eikä kyllä hevillä luovuta.
Aamulla kun tultiin lenkiltä niin heittelin Wiukulle palloa ja yritin kuvata sitä siinä.. Aivan ku salama kirkkaalta taivaalta kuulu jokin suhahdus ja näin vilaukselta tumman pienehkön linnun joka teki syöksyn meän linnunruokintapaikalle yrittäen napata lintua. Vaikka en tiijjä jäikö se ees yritykseksi kun vilahdus vain kävi mut siis varpuspöllö siinä kävi pyörähtämässä kirjaimellisesti :) Hienoa oli nähdä mut vähän ärsytti ku kameraki oli päällä jopa ja hollilla mut en mie siinä hotakassa tajunnu tehä mittään muuta ku monttu auki kattoa :D
tiistai 3. huhtikuuta 2012
Hiiripöllö 01.04.2012 Kemijärvi
Aivan ihastuttava pöllö! Siis päivää kyllä piristi ja kummasti ku sain kuvattua tätä valokuvamallia :)
Kemijärvi RN 31.03.2012
© Pia Harju
© Pia Harju
© Lauri Rytilahti
© Lauri Rytilahti
© Lauri Rytilahti
Rajateeren Rasmus, veljeni koira, kävi viimeinen päivä maaliskuuta ensimmäisessä näyttelyssään. Ja hyvinhän meillä meni. Kaksi kertaa ennen näyttelyä ehdittiin vähän harjoitella. Ja koira kyllä käyttäytyi kuin unelma niin kehässä kuin sen ulkopuolellakin :)
Tässä Sakari Potin arvostelu:
"Keskiharmaa, keskikokoinen. Oikeat mittasuhteet. Komea pää, voimakas maski. Tummat korvat. Raajaluusto saisi olla vahvempaa, muuten erinomainen runko ja raajarakenne. Hyvä turkki ja häntä. Tehokas liike. Miellyttävä luonne." Koko 52cm. JUN-ERI1, SA, PU2, VARASERT
Olihan se Wiukkukin mukana ihan vain turisteilemassa. Aluksi se vähän tärisi ku mentiin sisälle liikuntahalliin. Mut parissa minuutissa rentoutui. Otin sielä kaiken hälinän keskellä vähän tottistakin. Ja ihan hyvin meni. Jopa narunmittaisia (:D) kaukokäskyjä jokka se teki kyl yllättävän hyvin vaikka vierestä meni koko ajan koiria ja ihmisiä. Sivulle tuloa harjoittelin kans ja maahanmenoa. Reipas jätkä. :)
maanantai 19. maaliskuuta 2012
Kemijärvellä 16.-18.03
Aurinko paistoi ja linnut lauloi :) Varsinkin sunnuntaina oli ihana ilma :) Kaikilla oli kivaa!
Satuttiinpa bongaamaan lenkillä hiiripöllönki :) Pokkarilla otetut kuvat.
sunnuntai 11. maaliskuuta 2012
Kemissä kerran...
Käytiin tänään Katjan ja koirien kans Kemissä kävelemässä ja jäällä ottamassa aurinkoa. :) Olipahan hiano ilima! ei tuullu yhtään! Koirat nautti. Winski oli niin reipas kun koira enää voi olla.. Naru pitkällä (siis ei flexi) sai taluttaa.. Vastaantulijoista ja takaa ohittajista ei välittäny mittään. Ei mummosta sauvojen kans. Eikä koirista. Vaikka Kira oli mukana ja sil oli viel juoksu. Kun oltiin merenrannassa lähössä jäälle sieltä tullee kaks pikku koiraa irti kattomaan meitä.. Wiukku vähän rähähti mut otin syliin ettei vaan tule tappelua Kirasta. Uroksia kun olivat. Mut sit mie laskin Wiukun maahan eikä se puhunu mittään.. Oli jotenki niin itsevarma tänään tuo jätkä.
Suurinpiirtein viikko sit käytiin Kemin markkinoilla ja aluksi meni hyvin mut sit kuulu joku pikkunen pamaus ja Wiukku alko täriseen ja meni lukkoon.. No yritettiin siinä vähän sit kävellä ja en oikeastaan huomannu muka koko koiraa.. Mut ei se auttanu.. Lähettiin sit pois ja ku katu ylitettiin niin sillä nousi häntä pystyyn ja oli ihan normi. Whaaaaat? En kässää.. Laukauksia se on kuullu 10 metrin päässä Kempassa mettässä eikä ilmekkään värähtäny. Et mie en kässää.. Sit se oli taas tosiaan itsevarma Wiukku. Pysähyttiin sit miettiin mihin mennään syömään niin siinä ku oltiin paikallaan niin alko taas jännittään jotain en käsitä mitä.. Siihen tuli sit pariskunta jotka kertoivat et olivat jouluna joutuneet lopettaan oman koiransa.. Eka se siinä Katjan kans jutteli Kirasta ja sit se tuli meän tykö. Kysyi et pelkääkö se vai täriseekö.. Mie et jännittää nyt jotain.. No se nainen meni kyykkyyn ja alko puhuun Winskille ja kohta se rapsutti sitä leuan alta ja kohta sillä oli molemmat käet Wiukun pään ympärillä. Whaaaat? Taas.... En käsittäny taaskaan mistään mittään :D
No tänään se oli tosiaan reipas mut ei met oltukkaan markkinoilla missä on paljon ihmisiä.. Vaik oli kyl jäällä ja siinä rannassaki porukkaa suksien kans heilumassa mut ei se ollu millään.. Harjoitusta näemmä tarviimme. On tainnu vähän mettittyä :D Kempan näyttelyyn otan sen mukaan ihan vain turistiksi. Äitini saa huolehtia sit Wiukusta ku mie esitän veljeni norjanharmaan. Isä tullee kameramieheksi. Mitä nyt ite otan käppänöistä kuvia. Kasvattajalla on monta kasvattia kehässä :)
Kuvat eivät liity juttuun :D
Suurinpiirtein viikko sit käytiin Kemin markkinoilla ja aluksi meni hyvin mut sit kuulu joku pikkunen pamaus ja Wiukku alko täriseen ja meni lukkoon.. No yritettiin siinä vähän sit kävellä ja en oikeastaan huomannu muka koko koiraa.. Mut ei se auttanu.. Lähettiin sit pois ja ku katu ylitettiin niin sillä nousi häntä pystyyn ja oli ihan normi. Whaaaaat? En kässää.. Laukauksia se on kuullu 10 metrin päässä Kempassa mettässä eikä ilmekkään värähtäny. Et mie en kässää.. Sit se oli taas tosiaan itsevarma Wiukku. Pysähyttiin sit miettiin mihin mennään syömään niin siinä ku oltiin paikallaan niin alko taas jännittään jotain en käsitä mitä.. Siihen tuli sit pariskunta jotka kertoivat et olivat jouluna joutuneet lopettaan oman koiransa.. Eka se siinä Katjan kans jutteli Kirasta ja sit se tuli meän tykö. Kysyi et pelkääkö se vai täriseekö.. Mie et jännittää nyt jotain.. No se nainen meni kyykkyyn ja alko puhuun Winskille ja kohta se rapsutti sitä leuan alta ja kohta sillä oli molemmat käet Wiukun pään ympärillä. Whaaaat? Taas.... En käsittäny taaskaan mistään mittään :D
No tänään se oli tosiaan reipas mut ei met oltukkaan markkinoilla missä on paljon ihmisiä.. Vaik oli kyl jäällä ja siinä rannassaki porukkaa suksien kans heilumassa mut ei se ollu millään.. Harjoitusta näemmä tarviimme. On tainnu vähän mettittyä :D Kempan näyttelyyn otan sen mukaan ihan vain turistiksi. Äitini saa huolehtia sit Wiukusta ku mie esitän veljeni norjanharmaan. Isä tullee kameramieheksi. Mitä nyt ite otan käppänöistä kuvia. Kasvattajalla on monta kasvattia kehässä :)
Kuvat eivät liity juttuun :D
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)





